Ruokahävikki on ilmiö, joka koskettaa lähes jokaista kotitaloutta. Suomessa arvioidaan, että kotitalouksissa heitetään pois vuosittain jopa 20–30 kiloa syömäkelpoista ruokaa henkilöä kohden.
Tämä tarkoittaa paitsi taloudellisia menetyksiä myös ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta, sillä jokainen ruokatuote on jo käyttänyt resursseja tuotannon, kuljetuksen ja säilytyksen aikana.
Vaihtelua arkiruokaan halvalla -ajattelu voi toimia yhtenä käytännön keinona, sillä edullisia raaka-aineita voi hyödyntää monin eri tavoin ilman että ruokaa päätyy hukkaan. Ruokahävikin vähentäminen ei kuitenkaan vaadi suuria elämäntapamuutoksia – pienet ja käytännönläheiset teot voivat tehdä merkittävän eron.
Ruokasuunnittelu arjen apuna
Yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä ruokahävikkiä on suunnitella ateriat etukäteen. Viikkosuunnitelma auttaa hahmottamaan, mitä ruokia tarvitaan ja missä järjestyksessä ne kannattaa valmistaa.
Kun kauppalistalle päätyvät vain tarvittavat tuotteet, impulssiostosten määrä vähenee ja raaka-aineet tulevat käytettyä ennen niiden pilaantumista. Tarkastelussa edulliset arkiruoat -näkökulma auttaa myös suunnittelemaan aterioita, jotka eivät ainoastaan vähennä hävikkiä vaan säästävät rahaa.
Suunnitelmaan kannattaa sisällyttää myös yksi tai kaksi “joustavaa” ateriaa, joissa voidaan hyödyntää jääkaappiin kertyneet tähteet.
Oikeanlaiset säilytysratkaisut
Moni ei tule ajatelleeksi, kuinka paljon ruokahävikkiä syntyy vääränlaisen säilytyksen vuoksi. Esimerkiksi hedelmät ja vihannekset tarvitsevat erilaisia lämpötilaolosuhteita: tomaatit ja kurkut eivät viihdy kylmässä, kun taas marjat ja salaatit säilyvät parhaiten jääkaapissa.
Myös kuivatuotteiden kohdalla on tärkeää säilyttää ne tiiviissä astioissa, jotta kosteus ja tuholaiset eivät pääse pilaamaan ruokaa. Pakkasesta voi tulla paras ystävä, sillä moni ruoka, kuten leipä tai valmisruoat, säilyvät siellä huomattavasti pidempään.
Päiväysten ymmärtäminen
“Parasta ennen” ja “viimeinen käyttöpäivä” menevät monilla sekaisin, mikä johtaa turhaan ruokien poisheittämiseen. Parasta ennen -merkintä kertoo vain siitä, milloin tuote on parhaimmillaan, mutta usein sen voi käyttää vielä pitkäänkin päiväyksen jälkeen.
Viimeinen käyttöpäivä sen sijaan on elintarvikkeen turvallisuuteen liittyvä merkintä, ja erityisesti helposti pilaantuvien tuotteiden kohdalla sitä on syytä noudattaa tarkasti. Hajuaisti ja makutesti voivat kuitenkin monessa tilanteessa paljastaa, onko tuote vielä käyttökelpoinen.
Luovuus keittiössä
Ruokahävikin vähentämiseen liittyy vahvasti luovuus. Ylijääneet vihannekset voi muuttaa herkulliseksi keitoksi, paistokseksi tai tortillojen täytteeksi. Ylikypsät banaanit sopivat täydellisesti smoothieen tai banaanileipään, ja kovettunut leipä muuttuu helposti krutongeiksi tai korppujauhoksi. Reseptien ei tarvitse olla monimutkaisia – tärkeintä on nähdä raaka-aineissa mahdollisuuksia sen sijaan, että ne päätyisivät roskiin.
Annoskoon hallinta
Ravintoloissa ja kotona hävikkiä syntyy usein liian suurten annosten vuoksi. Kun lautaselle ottaa maltillisemmin, ruokaa ei päädy syömättömänä biojätteeseen. Tarvittaessa ruokaa voi aina hakea lisää. Tämä pätee myös silloin, kun valmistaa ruokaa suuremmalle porukalle – ylimitoitettu määrä johtaa helposti ylijäämään, joka ei aina tule käytettyä loppuun.
Tähteiden hyödyntäminen
Tähteitä ei kannata nähdä ongelmana, vaan mahdollisuutena. Esimerkiksi eilinen pasta-annos saa uuden elämän paistettuna uunissa juuston kera, ja paistetut perunat toimivat erinomaisesti seuraavan päivän aamiaismunakkaassa. Myös erilaiset pyttipannutyyliset ruoat ovat mainio tapa käyttää sekalaisia jämiä. Tärkeää on opetella säilyttämään tähteet oikein ja käyttää ne mahdollisimman pian.
Ostotottumusten muokkaaminen
Ruokahävikin ehkäisy alkaa jo kaupassa. Suurten pakkausten ostaminen voi tuntua edulliselta, mutta jos osa tuotteesta päätyy roskiin, säästö muuttuu nopeasti tappioksi. Onkin viisaampaa ostaa vain sen verran kuin tietää käyttävänsä. Lisäksi kannattaa suosia “hävikkiin meneviä” tuotteita, joita monet kaupat myyvät alennettuun hintaan. Ne ovat täysin käyttökelpoisia ja auttavat vähentämään koko ketjun ruokahävikkiä.
Yhteisölliset ratkaisut
Ruokahävikin vähentäminen ei ole vain yksilön vastuulla. Yhä useammat kaupungit ja yhteisöt järjestävät hävikkiruokatapahtumia, joissa ylijäämäruokaa jaetaan tai valmistetaan yhdessä. Sovellukset, kuten ResQ Club, mahdollistavat ravintoloiden ja kahviloiden ylijäämäannosten ostamisen edullisesti. Tällaiset ratkaisut eivät ainoastaan vähennä hävikkiä, vaan myös tukevat kestävää kuluttamista ja luovat uusia yhteisöllisiä kokemuksia.
Lasten ja nuorten kasvattaminen
Kun lapsille opetetaan jo varhaisessa iässä ruokahävikin merkityksestä ja ruokien arvostamisesta, he vievät nämä opit mukanaan aikuisuuteen. Yhdessä kokkaaminen ja raaka-aineiden hyödyntäminen loppuun saakka voi olla hauska tapa opettaa vastuullisuutta. Lisäksi se lisää ymmärrystä siitä, kuinka paljon työtä ruoan tuottamiseen liittyy.
Taloudelliset hyödyt
Ruokahävikin vähentäminen näkyy nopeasti myös lompakossa. Kun kaikki ostettu ruoka tulee syötyä, ruokamenoihin käytetty raha pienenee. Jo pelkästään yhden kotitalouden tasolla säästö voi olla satoja euroja vuodessa. Yhdistettynä ympäristöhyötyihin tämä tekee ruokahävikin ehkäisemisestä entistä houkuttelevamman tavoitteen.
Kausiruokien suosiminen
Sesonginmukaiset raaka-aineet eivät ainoastaan maistu paremmilta, vaan myös säilyvät pidempään ja tuottavat vähemmän hävikkiä. Esimerkiksi syksyllä kotimaiset juurekset ovat paitsi edullisia myös erittäin monikäyttöisiä. Niistä voi valmistaa keittoja, laatikoita, paistoksia ja jopa makeita herkkuja. Sesonkiajattelu helpottaa ruoanlaittoa ja kannustaa hyödyntämään raaka-aineet kokonaisvaltaisesti.
